Kaarina Helakisa

Kaarina Helakisa (1946—1998) oli syntyjään helsinkiläinen mutta kävi koulunsa Heinolassa. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa hän työskenteli amanuenssina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa ja kolmisen vuotta Apu-lehden toimittajana, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi. Helakisa kuuluu merkittävimpiin 1960-luvulla aloittaneisiin suomalaisiin moderneihin lastenkirjailijoihin. Helakisaa pidettiin jo koulutyttönä kirjoittajalupauksena, ja hän julkaisikin esikoisteoksensa 18-vuotiaana abiturienttina. Helakisa
Lue lisää
https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/helakisa01nanok-iso.jpg
2

Pikku posetiivi

Hellitellään vauvaa sanoilla! Valikoima rakastettuja runoja hurmaavassa pahvikirjassa.

Pikku posetiivi soittaa suloisia, iloisia ja vauhdikkaita säkeitä vauvoille ja taaperoille. Humoristiset lorut ja lyhyet, soinnukkaat runot on koottu Kaarina Helakisan tuotannosta eri vuosikymmeniltä. Näitä runoja on ihana lukea ääneen: niissä leikitellään äänteillä ja sanoilla, kuulostellaan rytmiä, hassutellaan ja tunnelmoidaan. Pikkuisen sanavarasto karttuu huomaamatta. Värikylläisiä kuvia katsellessaan lapsi saa ihmetellä ja eläytyä, tunnistaa tuttuja esineitä ja omaksua paljon uutta.

https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/helakisa01nanok-iso.jpg

Kaarina Helakisa

Kaarina Helakisa (1946—1998) oli syntyjään helsinkiläinen mutta kävi koulunsa Heinolassa. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa hän työskenteli amanuenssina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa ja kolmisen vuotta Apu-lehden toimittajana, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi.

Helakisa kuuluu merkittävimpiin 1960-luvulla aloittaneisiin suomalaisiin moderneihin lastenkirjailijoihin. Helakisaa pidettiin jo koulutyttönä kirjoittajalupauksena, ja hän julkaisikin esikoisteoksensa 18-vuotiaana abiturienttina. Helakisa aloitti uransa nonsense-saduilla, joiden lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomuksia, novelleja, lasten tietokirjoja sekä näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen lauluiksi sävelletyistä lastenrunoistaan tunnetuimpiin kuuluvat ikivihreät Lounatuulen laulu ja Magdaleena. Kaarina Helakisa julkaisi noin 40 teosta. Helakisa oli monilahjakkuus, joka taitavana piirtäjänä jopa kuvitti omia teoksiaan. Kaunokirjallisuuden suomentamisen lisäksi hän myös toimitti antologioita. Hänen kokoamansa kattavat antologiat Pikku Pegasos (1980) ja Suomen lasten runotar (1994) ovat tehneet kotimaista lastenlyriikkaa tunnetuksi jo monille lukijapolville.

Kaarina Helakisa kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen keväällä 1998, ja moni työ jäi kesken. Postuumina ilmestyi mm. Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten juhlakirja, jonka toimitti valmiiksi Raili Mikkanen. Useita Helakisan teksteihin perustuvia kuvakirjoja on ilmestynyt hänen kuolemansa jälkeen.

Otavan Kirjasäätiö perusti Kaarina Helakisa -palkinnon vuonna 1999. Siitä lähtien palkinto on jaettu vuosittain tunnustuksena merkittävästä kirjallisesta saavutuksesta lasten- ja nuortenkirjallisuuden alueella.

Koko tuotanto

Kirjat

  • Kaarina Helakisan satukirja, 1964, WSOY
  • Taikapuu, 1968, WSOY
  • Elli velli karamelli, 1973, W+G
  • Ystäväni metsänväki, 1975, Sanoma
  • Posetiivi, 1976, WSOY
  • Saima Harmaja: legenda jo eläessään, 1977, WSOY
  • Ainakin miljoona sinistä kissaa, 1978, WSOY
  • Antti Pantti Neliskantti matkalla maan ääriin, 1979, W+G
  • Olena ja Vassuska, 1979, Otava
  • Pallero, 1979, Lääkintöhallitus
  • Aarrematka Aakkosmaahan, 1981, Kirjalito
  • Kellokukkakello, 1981, Otava
  • Satupuhelin eli Kuinka norsu Kosti telefoonin osti, 1981, Puhelinlaitosten liitto
  • Kuninkaantyttären siivet, 1982, Otava
  • Pietari ja susi, 1982, W+G
  • Lumottu ruusu, 1983, Otava
  • Pikku Joonas, 1984, Otava
  • Tilkkutarinoita, 1984, Kansankulttuuri
  • Into, parrakas vauva, 1985, Otava
  • Meidän kuopus, yhdessä Maikki Harjanteen kanssa, 1985, Otava
  • Lasilinna. Merkillisiä kertomuksia, 1986, Otava
  • Annan seitsemän elämää, 1987, W+G
  • Laps’ Suomen, yhdessä Kaari Utrion kanssa, 1987, Otava
  • Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968—88, 1988, Otava
  • Taivaskissa ja Kukonkerääjä, 1988, Otava
  • Pilviäidin perilliset. Satuja vuosilta 1959—1989, 1989, Otava
  • Koska vasta syödään, yhdessä Reijo Käkelän kanssa, 1990, Otava
  • Rebekka ja vapaus, eli kertomus Aurora-neidistä ja hänen kahdeksasta nukestaan, 1990, Otava
  • Metkuttajat, 1991, Lasten oma kirjakerho
  • Suuri prinsessakirja, yhdessä Kaari Utrion kanssa, 1991, Otava
  • Lumikki Valkonen, 1992, Otava
  • James Bondén ja kultainen ritsa, 1993, Otava
  • Naisen paikka, novelleja, 1993, Otava
  • James Bondén ja kuuhullut, 1994, Otava
  • James Bondén ja kummitusmuseo, 1995, Otava
  • Suuri dinoryöstö, 1997, Otava
  • Aapelus. Aakkosloruja ja hassuja satuja, 1998, Lasten Parhaat Kirjat
  • Kesäkeiju ja kuningas Kuuranen, tekijöinä myös Rudolf Koivu ja Ebba Varma, 1998, Otava
  • Prinsessan siivet, 1999, Otava
  • Suomen lasten juhlakirja, toim. Raili Mikkanen, 1999, Otava
  • Mies joka halusi nähdä koko maailman, 2001, Otava
  • Sinitukkainen tyttö ja muita satuja, valikoima, toim. Riikka Käkelä-Rantalainen, 2005, Otava
  • Olipakerran ja Senpituinense, 2007, Tammi
  • Niille joilla on nauravat korvat. Valitut runot, toim. Sanna Jaatinen, 2008, Otava
  • Rubiinisydän, 2009, Lasten Keskus
  • Tuuliin tähystäjä, 2011, Lasten Keskus
  • Pikku posetiivi, valikoima, kuvittanut Emmi Jormalainen, 2019, Otava

Palkinnot

  • 1974 Valtionpalkinto
  • 1974 Arvid Lydecken -palkinto
  • 1979 Valtionpalkinto
  • 1985 Anni Swan -mitali
  • 1987 Pohjoismainen lastenkirjallisuuspalkinto
  • 1998 Lastenkulttuurin valtionpalkinto

Käännökset

Sinitukkainen tyttö ja muita satuja

  • Kiina, Beijing Science and Technology Press 2010

 

Osta kirjailijan tuotantoa

Kuvapankki

Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.


Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.

Siirry kuvapankkiin