Leena Lumme (ent. Ahvonen-Mäkiö) syntyi 1.11.1941 Hämeenlinnassa ja valmistui kuvaamataidonopettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta 1967. Hän on toiminut freelancerkuvittajana vuodesta 1982 alkaen ja kuvittanut runsaat 80 kirjaa: satuja ja lastenromaaneja, runoantologioita, tieto- ja oppikirjoja. Hänen kuvittamansa on muun muassa Tuula Kallioniemen lastenromaanisarja Konsta.

Lumme kuvittaa eriaiheisia lasten tietokirjoja yhtä vivahteikkaasti kuin runoja, satuja ja lastenkertomuksia. Hän on kuvittanut Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston tietokirjasarjan, jossa kerrotaan lapsille mm. marjoista, sienistä ja kaloista. Leena Lumpeen ja Maija Larmolan yhteistyönä ovat syntyneet historiallinen Kukkulan kortteli -sarja, ja Reetta Niemelän kanssa hän on julkaissut seitsenosaisen luontoaiheisen Milja-sarjan.

Vuonna 2005 ilmestynyt Hannan lintupäiväkirjasta -kuvakirja on tekstiä ja kuvia myöten kokonaan Lumpeen käsialaa. Leena Lumpeen kuvituksia on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Palkinnot

• Arvid Lydecken -palkinto 1987
• Valtion kirjallisuuspalkinto 1991
• Pier Paolo Vergerio -palkinto 1993
• Rudolf Koivu -palkinto 1995
• Tietopöllö-palkinto 1999

Tuotanto

• Leena Ahvonen-Mäkiö – Maria Laukka: Tämä kirja on raudasta, 1980, Weilin+Göös
• Leena Ahvonen-Mäkiö – Maria Laukka: Arvaa onko lauantai?, 1983, We...

Kaarina Helakisa (1946—1998) oli syntyjään helsinkiläinen mutta kävi koulunsa Heinolassa. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa hän työskenteli amanuenssina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa ja kolmisen vuotta Apu-lehden toimittajana, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi.

Helakisa kuuluu merkittävimpiin 1960-luvulla aloittaneisiin suomalaisiin moderneihin lastenkirjailijoihin. Helakisaa pidettiin jo koulutyttönä kirjoittajalupauksena, ja hän julkaisikin esikoisteoksensa 18-vuotiaana abiturienttina. Helakisa aloitti uransa nonsense-saduilla, joiden lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomuksia, novelleja, lasten tietokirjoja sekä näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen lauluiksi sävelletyistä lastenrunoistaan tunnetuimpiin kuuluvat ikivihreät Lounatuulen laulu ja Magdaleena. Kaarina Helakisa julkaisi noin 40 teosta. Helakisa oli monilahjakkuus, joka taitavana piirtäjänä jopa kuvitti omia teoksiaan. Kaunokirjallisuuden suomentamisen lisäksi hän myös toimitti antologioita. Hänen kokoamansa kattavat antologiat Pikku Pegasos (1980) ja Suomen lasten runotar (1994) ovat tehneet kotimaista lastenlyriikkaa tunnetuksi jo monille lukijapolville.

Kaarina Helakisa kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen keväällä 1998, ja moni työ jäi kesken. Postuumina ilmestyi mm. Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten juhlakirja, jonka toimitti valmiiksi Raili Mikkanen. Useita Helakisan teksteihin perustuvia kuvakirjoja on ilmestynyt hänen kuolemans...