Kaksi kylää, Laakso ja Aava, joilla on yhteinen historia ja yhteinen sampo.

Kylien yhteinen menneisyys on sotaisa, eikä kummassakaan suhtauduta myönteisesti yrityksiin löytää rauha. Puutoksessa elävän Aavan kylän päällikön poika Lemek lähtee uhkarohkealle matkalle pyytämään sammon voimia avuksi, ja hän saa vastaansa Laaksossa Pihlajan, joka saa linnuilta viestin uhkaavasta vaarasta.

Laaksossa elävän Pihlajan on kuitenkin vaikea vastustaa tummaa Aavan poikaa. Pihlaja ja Lemek solmivat salaisen sopimuksen, joka muuttaa molempien elämän ja uhkaa ajaa Laakson ja Aavan kansat toisiaan vastaan. Aavalla kuohuu, ja Laakson tyynen pinnan alla on pimeää. On laulettava uusi laulu, ennen kuin vanha viha ajaa kansat jälleen toisiaan vastaan.

Laakson linnut, Aavan laulut -kirjan ytimessä ovat yhteisön jäsenilleen asettamat roolit ja niihin mukautuminen tai niistä irtautuminen. Matriarkaattisessa Laaksossa on käännetty päälaelleen tyttöjen historiallinen asema naimakauppatavarana: naisten johtamassa kylässä poikalapset ovat heikommassa asemassa, jossa esimerkiksi oma, tuleva kumppani ei ole pojan itse päätettävissä.

Katri Kauppisen YA-romaanin fiktiiviset Aavan ja Laakson kylät sijoittuvat muinaissuomalaisesta maailmasta ammentavaan maahan, ja kirjan henkilöiden arki vilisee muinaissuomalaisia tapoja, kuten eläimiin liittyviä uskomuksia, linnuista ennustamista ja henkieläimiä. Pohjoismaista mytologiaa on versioitu suomalaisessa kirjallisuudessa pitemmän aikaa, mutta entisaikojen Suomen käsittely on jäänyt vähemmälle.

”Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun meilläkin on paljon kiinnostavia mytologioita, joista ammentaa?”, Kauppinen toteaa.

Katri Kauppinen (s. 1983) on Liperistä lähtöisin oleva, nykyään espoolainen kirjailija ja kielten opettaja. Ennen Laakson linnut, Aavan laulut -kirjaansa hän on julkaissut omakustanteena viihdetrilogian nimellä Katri Sisko. Hän kirjoittaa myös Kirjoittamisen kepeä sietämättömyys -kirjailijablogia.

Haastattelupyynnöt, pdf-vedokset ja lisätiedot: anni.gullichsen@otava.fi