Sirpa Kyyrönen
Sirpa Kyyrönen (s. 1978) on runoilija, runousaktiivi ja sanataideohjaaja.
Kyyrösen esikoisrunoteos Naispatsaita (2010) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi ja Kyyröselle myönnettiin Katri Vala -palkinto 2011. Kolmas runokokoelma Ilmajuuret sai Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2017, teos oli myös Einari Vuorela -runopalkintoehdokas.
Kyyrönen on Osuuskunta Poesian hallituksen puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut mm. runoyhdistys Nihil Interitissä. Kyyrönen on kotoisin Hämeenkyröstä ja asuu perheineen Helsingissä.
Nimesi on Marjatta
Palkitun runoilijan neljäs kokoelma kirjoittaa uusiksi halun ja lisääntymisen mytologiaa.
Ajatuksia herättävä runoteos tarkastelee äitimyyttejä; sukeltaa alkuveteen ja elämän nesteisiin, pöyhii emolinnun höyheniä. Teos tutkii tieteenhistoriassa muuttuneita käsityksiä naisen anatomiasta ja luonnostelee muodonmuutoksen mahdollisuutta. Runot sykkivät verevää mytobiologiaa, säkeiden välissä kuplii vapauttava nauru.
Se kävelee meren, se kävelee/ metsän, se kävelee vaeltavan dyynin paitansa alle/ Se kävelee rantaan ja kasautuu sinne/ Siellä me lojumme/ simpukankuoret, leväperuukit, muovinraadot, jokin linnun kallo/ painaa kohdunsuuta ja nousee laulu, polttava virsi,/ upottava virsi, mutapohjainen
Edellinen
