17.04.2019
Kevään uudet luontokirjat opastavat nauttimaan luonnosta kestävällä tavalla

Suomen luonto on murroksessa. Saariston linnut ovat uhattuina, ja valtaosa kantametsästä on saanut väistyä “puupeltojen” tieltä. Kevään luontokirjat ovat paitsi informatiivisia myös monin paikoin kantaaottavia. Ne opastavat nauttimaan luonnosta kestävällä tavalla.

Kevään uudet luontokirjat opastavat nauttimaan luonnosta kestävällä tavalla

Jarko Taivasmaa  Metsässä (ilm. 28.3.) 

Metsä on täynnä ikiaikaista voimaa, josta ihminen voi ammentaa ja kasvattaa hyvinvointiaan. Kirja kertoo metsään uppoutumisen menetelmästä, jossa läsnäolon ja luontoyhteyden kautta voi purkaa stressitilaansa ja löytää elämään uutta energiaa. Menetelmää voi soveltaa hyvin myös esimerkiksi puistossa. Jarko Taivasmaa on helsinkiläinen toimintaterapeutti ja meditaatio- ja chi kung -opettaja.  

 

Johanna Vuoksenmaa – Vesiystäviä (ilm. 4.4.) 

Upea kuvateos uimavesistämme: kirkkaista, tummista, pehmeistä ja rajuista. Sen sivuilla sukelletaan inspiroivien tekstien ja kuvien välityksellä järviin ja lampiin ympäri Suomen. Luonnonvedet ovat avoimia jokaiselle, joka niihin uskaltaa astua. Kirjan tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. 
Johanna Vuoksenmaa on tamperelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka tunnetaan muun muassa tv-sarjoista Klikkaa mua ja Ex-onnelliset 

 

Dick Forsman – Saariston linnut (ilm. 4.4.) 

Saaristolinnusto on muutoksessa. Vain muutamassa vuosikymmenessä eräät lajit ovat lähes kadonneet, mutta toisaalta tilalle on tullut uusia. Etenkin karu ulkosaaristo on herkkä ja häirinnälle altis ympäristö. Kirja antaa neuvoja saariston luontoa kunnioittavaan liikkumiseen, niin että myös tulevat sukupolvet saisivat nauttia maailman mitassa ainutlaatuisesta saaristoluonnostamme. Selkeä ja helppotajuinen teos sopii veneilijöille, mökkiläisille ja saaristomatkailijoille. Opit tunnistamaan Suomen saariston noin sata yleisintä lintua. Dick Forsman on tutkinut lintuja monipuolisesti yli 40 vuotta ja julkaissut toistakymmentä kirjaa. 

 

Jouko Rikkinen – Metsät Suomen luonnossa (ilm. 4.4.) 

Kirja esittelee metsäkasvillisuutta lehdoista ja kangasmetsistä puuta kasvaviin soihin. Korkeatasoiset kuvat ja havainnollistavat kartat perehdyttävät metsäluonnon kiehtoviin ominaispiirteisiin. Opas sopii metsänomistajille ja metsäluonnossa liikkujille. FT Jouko Rikkinen on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori. 

 

Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä  Metsä meidän jälkeemme (LIKE, ilm. 10.5.) 

Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, jossa hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Nuorten journalistien vetävästi kirjoittama teos ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Jenni Räinä on huomioitu Tieto-Finlandia-ehdokkuudella ja Botnia-kirjallisuuspalkinnolla, Pekka Juntti palkittu Bonnierin suuren journalistipalkinnon Yleisön suosikki -sarjassa. Kirjan upeat kuvat ovat Lapin Kansan valokuvaajan Anssi Jokirannan ottamia. 

 

Kirsi Haapamatti – The Nature of Finland in 50 stories (ilm. 23.5) 

Englanninkielinen kuvateos kutsuu lukijan suomalaiselle marjamättäälle, suokukkojen soidintanssiin, revontulien ikiaikaiseen loisteeseen ja jäätyneen järven pysähtyneisyyteen. Upea matkailukirja näyttää suomalaisen luonnon täyteläisimmät ja värikkäimmät sekä hiljaisimmat ja autioimmat hetket. Kirsi Haapamatti on vapaa toimittaja ja kirjailija.  

 

Marco Kosonen ja Petri Stenman – Itä meidän (LIKE, ilm. 6.6.) 

Harva mieltää löytävänsä luonnonkauneutta ja hiekkarantoja Itä-Helsingistä. Metroradan varsi on kuitenkin ihanteellinen paikka pitkille ja kiireettömille kävelyille luonnossa. Itä meidän on opas metroradan varren Itä-Helsinkiin kävelijän näkökulmasta. Luonnon lisäksi esitellään paikallisia ravintoloita, taideteoksia, mielenkiintoisia kauppoja, liikuntapaikkoja ja kulttuurimestoja. Marco Kosonen on muusikko, maailmanmatkaaja ja kirjailija, joka on asunut nuoruutensa merkittävimmät vuodet Laajasalossa. Petri Stenman on Marjaniemessä asuva suomentaja ja erikoistoimittaja. Hän on viettänyt lapsuutensa ja tärkeän osan nuoruuttaan Puotilassa ja Kontulassa. 

 

Lisätiedot, pdf-vedokset ja haastattelupyynnöt: adele.couavoux@otava.fi  

Arvostelukappaleet: arvostelukappale@otava.fi  

Kirjat ovat arvostelu- ja käsittelyvapaita ilmestymisensä jälkeen.