Akateemisen elämän helmi on promootio, jossa maisterit ja tohtorit saavat arvonmerkkinsä arvokkain seremonioin. Suomessa vuodesta 1643 promootioihin on kuulunut tiedettä ja ylentymistä akateemiseen arvoasemaan, mutta myös runoutta, musiikkia, riemua, tanssia ja skandaaleja. Promootiot myös heijastavat ajankohtaisia yhteiskuntakysymyksiä. 

Promootiojuhla on monelle yksi elämän suurista kohokohdista. Promootioiden arvokkuutta lisää se, että niitä järjestetään melko harvoin, joskus viiden tai jopa kymmenen vuoden välein tiedekunnasta riippuen. Tänä päivänä promootioilla on erityinen merkitys yliopiston näkyvyydelle ja tiedekuntien kansainvälisille suhteille ulkomaisten kunniatohtoreiden kautta. 

Ajassaan muuttuva ja uudistuva promootioperinne on ollut elinvoimainen ja jatkunut katkeamattomana Suomessa jo 380 vuoden ajan – paljon kauemmin kuin mitä Suomi on ollut itsenäinen valtio. Vuonna 2017 maistereiden promovoiminen hyväksyttiinkin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. 

“Promootion vahvuus on tänä päivänä paitsi sen pitkissä ja syvissä juurissa myös siinä laajuudessa, jolla se on läsnä koko Suomen yliopistoissa. Promootio on itsessään instituutio, joka on omaperäinen ja moniulotteinen, mutta samalla yhdistävä ja avoin pyrkimyksellä ottaa koko yhteisö mukaan”, toteaa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri kirjan esipuheessa.  

Historiateos julkaistaan riemuvuonna 2023, jolloin on Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan 100. promootio. 

Tero Halonen (s. 1973) on filosofian tohtori, historiantutkija ja tietokirjailija, jonka erikoisalaan kuuluvat yliopisto-, kaupunki- ja kulttuurihistoria. Halonen oli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan vuoden 2000 promootion gratisti ja vuoden 2010 promootiotoimikunnan jäsen. 

Pdf-vedokset ja haastattelupyynnöt: adele.couavoux@otava.fi 

Arvostelukappaleet: arvostelukappale@otava.fi