Pasi Tuunainen
)
Marttinen
Alpo Kullervo Marttinen oli sotilas kiireestä kantapäähän: talvi- ja jatkosodan ansioitunut sotilasjohtaja, yksi asekätkentäjutun avainhenkilöistä, Suomen ja Yhdysvaltain armeijoiden eversti, arvostettu sotilasneuvonantaja maailmalla. Nyt Mannerheim-ristin ritarin ja kahden isänmaan miehen tuntematon elämä avautuu vihdoin suomalaisille.
Alpo Kullervo Marttinen (1908–1975) suunnitteli talvisodan Raatteen tien operaatiot, katkaisi taisteluosastoineen Muurmannin radan syksyllä 1941, pysäytti rykmentteineen neuvostojoukot Tienhaarassa kesällä 1944, ansioitui Lapin sodassa. Asekätkentään osallistumisen vuoksi Marttinen joutui punaisen Valpon jahtaamaksi ja pakeni Yhdysvaltoihin, missä hän loi toisen merkittävän sotilasuran. Kylmän sodan kuumimpina vuosina hän palveli myös Länsi-Saksassa ja Vietnamissa sekä toimi sotilasneuvonantajana Etelä-Koreassa ja Iranissa.
Marttinen ei koskaan unohtanut synnyinmaataan, vaan toimi aktiivisesti sen hyväksi. Hän muokkasi ulkosuomalaisten mielipiteitä ja kritisoi suorasukaiseen tyyliinsä Kekkosen YYA-Suomen harjoittamaa
ulkopolitiikkaa.
Tämä sähkökirja toimii ePub-formaattia tukevilla lukuohjelmilla.
Pasi Tuunainen
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella yliopistonlehtorina työskentelevä filosofian tohtori, sotahistorian ja sotataidon dosentti, reservin majuri Pasi Tuunainen (s. 1966) on tutkinut erityisesti suomalaista mottitaktiikkaa.
Koko tuotanto
- E. J. Raappana – Rajan ja sodan kenraali (yhdessä Jukka Partasen ja Juha Pohjosen kanssa, Otava 2007)
- Mannerheim Rukajärvellä (yhdessä Tauno J. Oksasen ja Jukka Partasen kanssa, Gummerus 2009)
- Tahtojen taisto – Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa (Otava 2010)
- Marttinen – Kahden armeijan soturi (Otava 2012)
Palkinnot
- P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto 2012 (teoksesta Marttinen – Kahden armeijan soturi).
- Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2014 (teoksesta Tahtojen taisto).
Kuvapankki
Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.
Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.
