Paavo Rintala

Paavo Rintala syntyi 20.9.1930 Viipurissa. Hän kuoli 8.8.1999 Kirkkonummella pitkäaikaiseen ja vaikeaan sairauteen.

Rintala opiskeli Helsingin yliopistossa mm. teologiaa, valtiotiedettä ja kirjallisuutta. Vapaa kirjailija Rintala oli vuodesta 1955 lähtien.

Paavo Rintalan romaanien näkökulmat ovat avarat; niihin mahtuvat niin historian laajat kehityslinjat kuin yhteiskunnalliset ajankohtaiset näkymät ja uskonnolliset kysymykset kehyksinä yksittäisille ihmiskohtaloille.

Paitsi proosakirjailija Rintala on myös merkittävä näytelmä- ja kuunnelmakirjailija sekä kolumnisti. Hänen laajaa tuotantoaan on käännetty ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, hollanniksi, puolaksi, venäjäksi, tsekiksi ja ukrainaksi.

Paavo Rintala on saanut mm. kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1956, 1963, 1966, 1972, 1973 ja 1991 sekä Runeberg-palkinnon 1994. Rintalan teokset Sarmatian Orfeus ja Aika ja uni ovat olleet Finlandia-palkintoehdokkaina.

https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/rintalaw.jpg
2

Romaanikatkelmia

Herätyssaarnasta Pojat-romaanin tunnelmiin

Paavo Rintala (1930–1999) oli vahva ja omintakeinen kertoja, iskevä ja suorasukainen. Hänen teoksilleen oli ominaista lämpö ja miehekkyys, ja usein hänen kerrontaansa maustaa huumori.

Tällä äänitteellä vuodelta 1962 Rintala lukee Jalmari Isopaaden herätyssaarnan romaanista Rikas ja köyhä (1955) sekä humoristisen kuvauksen Raksilan taiteellisesta teatterista romaanista Pojat (1958). Kolmannessa, vaikuttavassa katkelmassa näyttelijä ja lausuja Veikko Sinisalon esittää Vihtori Kynsilehdon kuoleman romaanista Mummoni ja Mannerheim (1960).

Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä vuosina 1950–1970.