Jaakko Hämeen-Anttila

Jaakko Hämeen-Anttila (s. 26.2.1963), Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, on Suomen johtavia islamintutkijoita. Hän on julkaissut useita tietoteoksia, esseitä, tieteellisiä tutkimuksia ja runoja. Hän osaa pariakymmentä kieltä ja on suomentanut muun muassa arabian-, persian- ja akkadinkielistä kirjallisuutta. Suomennostöistä mainittakoon Koraani ja Gilgamesh-eepos. Hämeen-Anttilan esikoisrunokokoelma Tarina hullusta rakastajasta
Lue lisää
https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/ham_anttila_w.jpg
2

Uusi islamin käsikirja

Avain islamin ymmärtämiseen

Millainen oli Isisin nousu ja tuho? Keitä ovat sunnalaiset ja shiiat? Mitä Syyriassa tapahtuu? Mikä arabikevät oli? Ovatko Eurooppa ja Suomi islamilaistumassa?
Uusi islamin käsikirja vastaa näihin ja lukuisiin muihin ajankohtaisiin ja päivänpolttaviin kysymyksiin islamista ja islamilaisen maailman nykytilanteesta. Teos on jatkoa vuonna 2004 ilmestyneelle Islamin käsikirjalle. Vanhasta teoksesta on tässä laitoksessa pidetty joitain islamin uskoa, opinkappaleita ja historiaa käsitteleviä lukuja, mutta valtaosa kirjan aineistosta on uutta.

https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/ham_anttila_w.jpg

Jaakko Hämeen-Anttila

Jaakko Hämeen-Anttila (s. 26.2.1963), Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, on Suomen johtavia islamintutkijoita.

Hän on julkaissut useita tietoteoksia, esseitä, tieteellisiä tutkimuksia ja runoja. Hän osaa pariakymmentä kieltä ja on suomentanut muun muassa arabian-, persian- ja akkadinkielistä kirjallisuutta. Suomennostöistä mainittakoon Koraani ja Gilgamesh-eepos.

Hämeen-Anttilan esikoisrunokokoelma Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja ilmestyi 2005. Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut puolisonsa Virpi Hämeen-Anttilan kanssa teokset Rakkauden atlas (2005) ja Tarujen kirja (2007).

Hämeen-Anttila on saanut useita palkintoja mm. Virpi Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnon 2002 monikulttuurisen kirjallisuuskäsityksen edistämisestä ja valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2005 teoksestaan Islamin käsikirja.

Koko tuotanto

  • Islamin käsikirja, 2004 Otava
  • Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja, 2005 Gummerus
  • Intian kulttuuri, – yhdessä tekijäryhmän (Asko Parpola, Virpi Hämeen-Anttila, Klaus Karttunen, Petteri Koskikallio, Marjatta Parpola ja Henri Schildt) kanssa, 2005 Otava
  • Rakkauden atlas, yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa, 2005 Otava
  • Mare Nostrum – Länsimaisen kulttuurin juurilla, 2006 Otava
  • Matkalla Marakandaan, runoja, 2007 Gummerus
  • Tarujen kirja, yhdessä Virpi-Hämeen-Anttilan kanssa, 2007 Otava
  • Adonis: Tomun taikuri, runoja (suomentaja), 2007 Otava
  • Omar Khaijam – Runoilijan elämä, 2008 Otava
  • Omar Khaijam: Ruukku rubiiniviiniä, runoja (suomentaja), 2008 Otava
  • Tuhat ja yksi yötä, kuvitus Heli Hieta, 2010 Otava
  • Tuhannen ja yhden yön erotiikka, 2011 Otava
  • Islamin miekka – Idän ja lännen konfliktien historia, 2012 Otava
  • Trippi ihmemaahan. Huumeiden kulttuurihistoria, 2013 Otava
  • Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina, yhdessä Venla Rossin kanssa, 2015 Otava
  • Kuninkaiden kirja. Iranin kansalliseepos (suomentaja). Kuvitus Heli Hieta, 2016 Otava
  • Uusi islamin käsikirja, 2017 Otava

Palkinnot

  • Eino Leinon palkinto (yhdessä puolisonsa Virpi Hämeen-Anttilan kanssa) 2002
  • Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta teoksesta Islamin käsikirja (2004, Otava) 2005
  • J. V. Snellman -palkinto (Helsingin yliopiston tiedonjulkistamispalkinto) 2005
  • Valtion tiedonjulkistamispalkinto teoksesta Islamin käsikirja 2005
  • Warelius-palkinto 2011
  • Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinto 2012

Käännökset

  • Islamo vadovas (Islamin käsikirja), Liettua, 2009 Versus aureus
  • Müütide raamat (Tarujen kirja), Viro, 2009 Tänapäev
  • Tuhat ja üks ööd (Tuhat ja yksi yötä), Viro, 2011 Koolibri
Osta kirjailijan tuotantoa

Kuvapankki

Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.


Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.

Siirry kuvapankkiin