Noran perhe on aina muuttanut maasta toiseen vaikeuksiin joutuessaan. Nyt Nora pakenee yksin suomalaiseen pikkukaupunkiin, jossa kohtaa sukunsa mysteerit. Siitä alkaa tapahtumien vyöry.

Salaperäisen Mian perhe auttaa Noraa sopeutumaan uudenlaiseen elämään. Mutta voiko Nora auttaa yllättäen löytynyttä serkkuaan Peteä, jonka veressä virtaa vieläkin synkempi salaisuus? Onko liian myöhäistä?

”Te olette lääketieteellisiä sensaatioita. Teidän mahdottoman sukulinjanne olisi pitänyt hävitä jo tuhansia vuosia sitten. Mutta siinä te silti olette.”

Kimeerit syntyi kirjailija Helena Wariksen yhdistettyä 80-luvulla pöytälaatikkoon jääneen ihmissusitarinansa ja kimeerismin, joka oli alkanut kiinnostaa häntä sen myötä, kun hän toistuvasti eri yhteyksissä törmäsi mytologiseen Khimaira-taruolentoon.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Khimaira oli tulta syöksevä taruhirviö, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja häntänä käärme tai skorpionin pyrstö. Hirviön nimestä johdettu kimeerismi puolestaan tarkoittaa sitä, että eliöllä on kaksi tai useampi erilaista solukantaa.

Waris kirjoitti yhdeksi Kimeerien tapahtumapaikaksi entisen kotitalonsa Mikkelissä, sillä vaikka teoksen tapahtumat ovat fantasiaa, tutun maiseman päälle on hänen mielestään helppo rakentaa.

Monipuolinen kirjailija kertoo, ettei tarkoituksena ollut enää kirjoittaa yhtäkään nuortenromaania.

”Mutta näköjään kirjoitin vielä tämän.”

Helena Waris on virtuoosimainen tarinankertoja, palkittu fantasian mestari. Hän asuu Ristiinassa. Waris on aiemmin julkaissut mm. kirjat Uniin piirretty polku (2009), Sudenlapset (2011), Talviverinen (2013) ja Vuori (2014), sekä Linnunsitoja (2017), Vedenkehrääjä (2018) ja Jäänvartija (2019). Waris on saanut Kaarina Helakisa -palkinnon ja hänet on useampaan otteeseen palkittu myös Kuvastaja-palkinnolla.

Kimeerit ilmestyy 21.9., ja se on saatavana kovakantisen lisäksi myös Esme Kaislakarin lukemana äänikirjana sekä sähkökirjana.

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt ja lisätiedot: anni.gullichsen@otava.fi