Magia, noidat ja velhot sijoittuvat fantasian maailmassa usein näennäiseen keskiaikaan. Todellisuudessa monet niitä koskevat käsityksemme periytyvät jo kreikkalais-roomalaisesta antiikista. 

Maijastina Kahloksen huikea, kulttuurihistoriallinen Taikakirja palauttaa magian antiikkiin ja pureutuu Kreikan ja Rooman magiaan vuosisatoina 400 eaa. – 600 jaa. Silloin elettiin maailmassa, jossa luonnontiede oli kehittymätöntä eikä mikrobeja tunnettu. Aikalaiset yrittivät kuitenkin parhaansa mukaan, usein epätoivoisesti ja suorastaan traagisesti, selviytyä vaarallisessa maailmassa. Loitsut, kiroukset, rohdot, ennustukset ja parantajat olivat arkipäivää. Näistä etsittiin ratkaisua lapsivuodekuolemiin, malariakuumeisiin, rasittaviin anoppeihin, erektiohäiriöihin, tungetteleviin ihailijoihin, saavuttamattomiin naisiin, sadon tuhoaviin raekuuroihin, tulviin ja mitä ihmeellisimpiin ongelmiin. Toisaalta noitia myös pelättiin ja vahingollinen magia oli ankarasti kielletty.   

“Kirjan tarkoituksena on tuoda esiin toisenlainen, värikkäämpi kuva antiikin maailmasta. Kuva ei ole ylevä. Se on värikäs, huvittava, vauhdikas, rietas ja pelottava”, toteaa Kahlos.  

Kirja on jäsennelty Harry Potterista tutun velhokoulu Tylypahkan oppiaineita seuraten, ja niinpä teoksesta löytyy omat lukunsa muun muassa loitsuille, taikaolennoille, muodonmuutokselle, lentämiselle ja numerologialle.  

Taikakirja on Maijastina Kahloksen Antiikki nyt! -trilogian kolmas osa. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Rooman viimeiset päivät (Otava 2016) ja Roomalaiset ja barbaarit (Otava 2020). Rooman viimeiset päivät oli Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaana 2017 ja sai Vuoden historiateos -kunniamaininnan Historian ystäväin liitolta 2017. 

Taikakirja on arvostelu- ja käsittelyvapaa 10.8. Teos ilmestyy painettuna, e-kirjana sekä Anniina Piiparisen lukemana äänikirjana.  

Haastattelupyynnöt, arvostelukappaleet ja tekijän haastattelupyynnöt: adele.couavoux@otava.fi