Paavo Haavikko

https://otava.fi/wp-content/uploads/2015/12/haavikkop_nettikuva.jpg

Paavo Haavikko syntyi 25.1.1931 Helsingissä. Hän menehtyi 6.10.2008 helsinkiläisessä sairaalassa pitkäaikaisen sairauden murtamana.

Akateemikko ja filosofian kunniatohtori Haavikko teki pitkän uran kustantajana, aforistikkona, runoilijana ja  näytelmäkirjailijana sekä kiinteistöalalla. Haavikko tunnettiin myös kriittisenä yhteiskunnallisena keskustelijana ja kantaaottavien tekstien kirjoittajana.

Hän toimi Otavan kirjallisena johtajana 1967–1983. Vuonna 1975 hän perusti kustannusosakeyhtiö Art Housen ja toimi vuodesta 1985 lähtien sen johtajana. 

Haavikon elämäntyö palkittiin 5.10.2008, kun Suomen Kirjailijaliitto myönsi hänelle tunnustuspalkinnon.

Haavikon esikoisrunoteos Tiet etäisyyksiin ilmestyi ylioppilasvuonna 1951. Varhaisessa runotuotannossaan Haavikko käsittelee keskeislyyrisiä teemoja, rakkautta ja kuolemaa, mutta alusta lähtien hänen lyriikassaan ovat olleet esillä myös historia, menneisyys ja tulevaisuus, myytit sekä runokielen uudistaminen. Hänen runoteoksillaan on tärkeä asema Suomen modernistisessa runoudessa. Haavikon draamatuotanto alkoi vuonna 1958 Münchhausen-näytelmällä. 1960-luvulta lähtien Haavikko on kirjoittanut myös lukuisia proosateoksia, kantaaottavia historiallisia teoksia, tv-käsikirjoituksia ja aforismeja. Haavikon teoksia ovat julkaisseet WSOY, Art House ja Otava, ja syksyllä 2007 Haavikko palasi Otavan kirjailijaksi.

Varhaisen tuotantonsa perusteella Haavikko sai jo 38-vuotiaana Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon. Haavikko on saanut lukuisia palkintoja, joista merkittävimpiä ovat Neustadtin kirjallisuuspalkinto vuonna 1984 ja Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto vuonna 1993, sekä Suomen kirjallisuuden valtionpalkinto useammasta teoksesta. Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto myönnettiin hänelle vuonna 1996 ensimmäisenä suomalaisena.