Liza Marklund

Liza Marklund on syntynyt 9.9.1962 Pålmarkin kylässä lähellä Piteåta Norrbottenissa.

Marklund on työskennellyt Ruotsissa siivoojana, Israelissa oliivien pakkaajana, Lontoossa tarjoilijana ja Hollywoodissa statistina. Hän on käynyt Norrbottenissa Kalixin kansanopiston journalistilinjan.

Ennen kirjailijanuraansa Marklund työskenteli journalistina useissa ruotsalaisissa tiedotusvälineissä mm. Arbetaren- ja Aftonbladet-lehdissä sekä vuosina 1989-94 Expressen-lehdessä ja sen jälkeen päätoimittajana Metro-lehdessä ja uutispäällikkönä TV4:ssa.

Liza Marklund nimitettiin Unicefin Hyvän tahdon lähettilääksi vuonna 2004. Hänen teoksiaan on käännetty 25 kielelle, mm. englanniksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi ja saksaksi.

Liza Marklund on saanut teoksistaan lukuisia palkintoja. Uutispommi-romaanista hän sai Jury-lehden Poloni-dekkaripalkinnon, Svenska Deckarakademin esikoispalkinnon ja kirja nimettiin vuoden parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi.

SKTF (Sveriges Kommunal Tjänstemanna Förening) valitsi Studio Sexin ilmestyttyä Marklundin vuoden 1999 kirjailijaksi. Studio Sex nimettiin myös vuoden parhaaksi rikosromaaniksi.

SKTF valitsi Paratiisin vuoden kirjaksi 2001 ja se sai myös Platinum Paperback -palkinnon vuonna 2003.

Liza Marklund asuu Tukholmassa ja Marbellassa. Hän omistaa Piratförlaget-kustantamon yhdessä Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa.

Kirjailijan kotisivu

Lue lisää
https://otava.fi/wp-content/uploads/2016/06/liza-marklund-2018-4_rajattu.jpg
2

Suonsilmä

Napapiiri-sarjan toinen osa huokuu synkkiä salaisuuksia ja pohjoisen melankoliaa.Yli 30 vuotta sitten poliisipäällikkö Wiking Stormbergin vaimo Helena katosi Kallmyrenin suohon. Joka vuosi Wiking palaa katoamispaikalle. Olisi ehkä jo aika antaa menneiden viimein vaipua unohduksiin.Sitten hänen poikansa Markus saa kirjeen, jonka mukaan häntä uhkaisi suuri vaara, jos hän ottaisi vastaan tarjotun ylennyksen. Allekirjoituksena on Helenan keisarinleikkausarpea muistuttava tähti – tapa, jolla tämä kirjeet miehelleen allekirjoitti. Wikingin pelot osoittautuvat aiheellisiksi, ja hänen on saatava viimein vastauksia. Mitä hänen ja Helenan menneisyydessä todella tapahtui, ja mitä on meneillään nyt?

https://otava.fi/wp-content/uploads/2016/06/liza-marklund-2018-4_rajattu.jpg

Liza Marklund

Liza Marklund on syntynyt 9.9.1962 Pålmarkin kylässä lähellä Piteåta Norrbottenissa.

Marklund on työskennellyt Ruotsissa siivoojana, Israelissa oliivien pakkaajana, Lontoossa tarjoilijana ja Hollywoodissa statistina. Hän on käynyt Norrbottenissa Kalixin kansanopiston journalistilinjan.

Ennen kirjailijanuraansa Marklund työskenteli journalistina useissa ruotsalaisissa tiedotusvälineissä mm. Arbetaren- ja Aftonbladet-lehdissä sekä vuosina 1989-94 Expressen-lehdessä ja sen jälkeen päätoimittajana Metro-lehdessä ja uutispäällikkönä TV4:ssa.

Liza Marklund nimitettiin Unicefin Hyvän tahdon lähettilääksi vuonna 2004. Hänen teoksiaan on käännetty 25 kielelle, mm. englanniksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi ja saksaksi.

Liza Marklund on saanut teoksistaan lukuisia palkintoja. Uutispommi-romaanista hän sai Jury-lehden Poloni-dekkaripalkinnon, Svenska Deckarakademin esikoispalkinnon ja kirja nimettiin vuoden parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi.

SKTF (Sveriges Kommunal Tjänstemanna Förening) valitsi Studio Sexin ilmestyttyä Marklundin vuoden 1999 kirjailijaksi. Studio Sex nimettiin myös vuoden parhaaksi rikosromaaniksi.

SKTF valitsi Paratiisin vuoden kirjaksi 2001 ja se sai myös Platinum Paperback -palkinnon vuonna 2003.

Liza Marklund asuu Tukholmassa ja Marbellassa. Hän omistaa Piratförlaget-kustantamon yhdessä Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa.

Kirjailijan kotisivu

Suomennetut teokset

Annika Bengtzon -jännärit

  • Uutispommi, 2000 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Sprängaren, 1998)
  • Studio Sex, 2001 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Studio Sex, 1999)
  • Paratiisi, 2001 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Paradiset, 2000)
  • Prime time, 2002 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Prime time, 2002)
  • Punainen susi, 2003 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Den Röda Vargen, 2003)
  • Nobelin testamentti, 2006 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Nobels testamente, 2006)
  • Elinkautinen, 2007 Otava, suom. Päivi Kivelä
    (Livstid, 2007)
  • Paikka auringossa, 2008 Otava, suom. Päivi Kivelä
    (En plats i solen, 2008)
  • Panttivanki, 2011 Otava, suom. Päivi Kivelä ja Kari Koski
    (Du gamla, du fria, 2011)
  • Ajojahti, 2013 Otava, suom. Kari Koski
    (Lyckliga gatan, 2013)
  • Rautaveri, 2015 Otava, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom
    (Järnblod, 2015)

Muut teokset

  • Uhatut, 2002 Otava, suom. Outi Knuuttila
    (Gömda, 1995)
  • Turvapaikka, 2004 Otava, suom. Sanna Manninen
    (Asyl, 2004)
  • Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan, 2006 Otava, suom. Sanna Manninen
    (Det finns en särskild plats i helvetet för kvinnor som inte hjälper varandra, 2005), yhdessä Lotta Snickaren kanssa
  • Postikorttimurhat, jännitysromaani, 2010 Otava, suom. Päivi Kivelä
    (The Postcard Killers, 2010), yhdessä James Pattersonin kanssa
  • Halkovaras, joulutarina, Otava 2010, suom. Katriina Huttunen
    (Vedtjuven, 2010)
  • Vastalauseita − Kirjoituksia 1985−2010, 2012 Otava, suom. Päivi Kivelä
    (Nya röster sjunger samma sånger och andra krönikor 1985−2010, 2011)
  • Helmifarmi, 2018 Otava, suom. Laura Beck
    (Pärlfarmen, 2018)
  • Napapiiri, 2021 Otava, suom. Antti Autio
    (Polarcirkeln, 2021)
  • Suonsilmä, 2022 Otava, suom. Antti Autio
    (Kallmyren, 2022)

Palkinnot

  • Polonipriset, 1998
  • Debutantpriset, 1998
  • Årets pocket, 2000
  • Årets bok, 2001
  • Svenska Litteraturpriset, 2007
  • Petrona Award 2013
Osta kirjailijan tuotantoa

Kuvapankki

Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.


Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.

Siirry kuvapankkiin