Kimmo Rentola
)
Stalin ja Suomen kohtalo
Suomi Stalinin liipasimella. Miten Suomi pelastui kolme kertaa?
Suomen kohtalo Stalinin päätöksenteon näkökulmasta. Miksi Stalin ei jatkanut hyökkäystä 1940? Miksi diktaattori perääntyi pyrkimyksistään 1944? Miksi 1948 jäi toteutumattoman vallankaappauksen vuodeksi? Keskiössä ajankohtainen kysymys Suomesta ja Venäjästä.
Kimmo Rentola (s. 1953) on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. Rentola on erikoistunut kylmän sodan historiaan, Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja suomalaiseen kommunismiin. Hänen edellinen kirjansa Vallankumouksen aave voitti Vuoden tiedekirja -palkinnon vuonna 2007.
Kimmo Rentola
Kimmo Rentola (s. 1953) on historiantutkija ja valtiotieteiden tohtori, joka on toiminut poliittisen historian professorina Turun yliopistossa vuosina 2006–2014 ja Helsingin yliopistossa vuodesta 2014.
Tutkimuksissaan Rentola on erikoistunut kylmän sodan historiaan, Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin sekä suomalaiseen ja pohjoismaiseen kommunismiin. Hänen muita tutkimuskohteitaan ovat 60-luvun nuorisoliikkeet sekä tiedustelun ja turvallisuuspalveluiden historia.
Koko tuotanto
- Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945. Väitöskirja WSOY, 1994.
- Niin kylmää että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947–1958. Otava, 1997.
- Vallankumouksen aave. Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen 1970. Otava, 2005.
- Neuvostodiplomaatin loikkaus Helsingissä 1930.: Suojelupoliisi, 2007.
- Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950, Otava 2016
Palkinnot
Vuoden tiedekirja -palkinto 2005 teoksesta Vallankumouksen aave.
Lauri Jäntin palkinto 2017 teoksesta Stalin ja Suomen kohtalo.
Kuvapankki
Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.
Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.
