Erno Paasilinna
Erno Paasilinna syntyi 14.3.1935 Petsamossa ja kävi Rovaniemen kansankorkeakoulun 1958−59. Hän työskenteli lehtimiehenä ja päätoimittajana eri lehdissä, kirjallisena johtajana kustantamossa ja vapaana kirjailijana ja lehtimiehenä. Paasilinna kuoli lyhyen sairauden jälkeen 30.9.2000 Tampereella.
Erno Paasilinna oli tuottelias lehtimies ja poleemikko. Hän oli pureva satiirikko ja puhdasverinen anarkisti ja oman määritelmänsä mukaan »epäkirjailija»; kirjoittaja ja keskustelija, joka on aina paikalla, kun julkinen polemiikki syttyy; kirjailija, joka pyrkii välittömään ja nopeaan vaikuttamiseen. Paasilinna liikkui suvereenisti esseen, pakinan ja novellin välimailla ja suuntasi hirtehishuumorin ja parodian keinoin pistoja milloin byrokratiaan tai militarismiin, milloin instituutioissa ilmenevään kangistumiseen ja omahyväiseen kansallisajatteluun. Hänellä oli erityinen kyky muistuttaa kiusallisista tai epämiellyttävistä tosiasioista ja repäistä kaunistelevat kulissit kansakunnan fasadipuolelta.
Paasilinna kirjoitti myös aforismeja, Pohjois-Suomen historiaa käsitteleviä teoksia sekä toimitti useita keskustelukirjoja sekä klassisen Lapin kirjallisuuden antologioita.
Paasilinna sai Suomen valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1971 ja 1978, valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1984, Eino Leino -palkinnon 1984, ensimmäisen Finlandia-palkinnon 1985 ja Tampereen kaupungin palkinnon luovasta kirjallisesta työstä 1993.
Erno Paasilinna
Erno Paasilinna syntyi 14.3.1935 Petsamossa ja kävi Rovaniemen kansankorkeakoulun 1958−59. Hän työskenteli lehtimiehenä ja päätoimittajana eri lehdissä, kirjallisena johtajana kustantamossa ja vapaana kirjailijana ja lehtimiehenä. Paasilinna kuoli lyhyen sairauden jälkeen 30.9.2000 Tampereella.
Erno Paasilinna oli tuottelias lehtimies ja poleemikko. Hän oli pureva satiirikko ja puhdasverinen anarkisti ja oman määritelmänsä mukaan »epäkirjailija»; kirjoittaja ja keskustelija, joka on aina paikalla, kun julkinen polemiikki syttyy; kirjailija, joka pyrkii välittömään ja nopeaan vaikuttamiseen. Paasilinna liikkui suvereenisti esseen, pakinan ja novellin välimailla ja suuntasi hirtehishuumorin ja parodian keinoin pistoja milloin byrokratiaan tai militarismiin, milloin instituutioissa ilmenevään kangistumiseen ja omahyväiseen kansallisajatteluun. Hänellä oli erityinen kyky muistuttaa kiusallisista tai epämiellyttävistä tosiasioista ja repäistä kaunistelevat kulissit kansakunnan fasadipuolelta.
Paasilinna kirjoitti myös aforismeja, Pohjois-Suomen historiaa käsitteleviä teoksia sekä toimitti useita keskustelukirjoja sekä klassisen Lapin kirjallisuuden antologioita.
Paasilinna sai Suomen valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1971 ja 1978, valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1984, Eino Leino -palkinnon 1984, ensimmäisen Finlandia-palkinnon 1985 ja Tampereen kaupungin palkinnon luovasta kirjallisesta työstä 1993.
Koko tuotanto
- Kylmät hypyt, satiireja, 1967, Karisto
- Alamaisten kyyneleet, satiireja, 1970, Karisto
- Mainio vallankumous, artikkeleja, 1972
- Synnyinmaan muistot, satiireja, 1973
- Timo K. Mukka, elämänkerta, 1974, WSOY
- Lukemista kaikille, 1975, artikkeleita,
- 1976, Valitut satiirit
- Kadonnut armeija, romaani, 1977, Delfiinipainoksena 1982
- Musta aukko, aforismeja, 1977
- Siperialainen estetiikka, esseitä, 1978
- Kaukana maailmasta, historiaa ja muistoja Petsamosta, 1980
- Maailman kourissa, historiaa ja muistoja Petsamosta, 1983
- Yksinäisyys ja uhma, esseitä, 1984
- Alamaisten elämää, kootut satiirit, 1985
- Kansan palvelijoita, kirjoituksia vuosilta 1964−1984, 1986
- Maailman sanoja ja tekoja, aforismeja, 1986
- Majuri Holterin uroteko, Kirjoituksia Suomesta ja maailmasta, 1987
- Kotiseudulla ja vierailla mailla, kuusi matkakertomusta, 1988
- Lausui alustaja joka korosti, kootut aforismit ja aforistiset lauseet 1967−87, 1989
- Kauppamiehet isänmaan asialla, 1991
- Petsamo, yksissä kansissa teokset Kaukana maailmasta ja Maailman kourissa, 1992
- Nuoruusaikoja, kertomuksia, 1992
- Tosikertomuksia, satiireja, 1993
- Tähänastisen elämäni kirjaimet, muistelmat, 1996
- Rohkeus − Arndt Pekurisen elämä ja teloitus, 1998
- Ruumisarkun nauloja, esseitä, 1999
- Isoa Inaria kiertämässä, yhdessä Antti Tuurin kanssa, 1999
- Matkakuvia menneiltä ajoilta, valitut matkakertomukset, 2000
- Hyökkäyksiä ja puolustuksia, 2000
Toimittanut:
- Matkoja vanhassa Suomessa, Elias Lönnrotista Urho Kekkoseen, 1990
- Siintävät kaukaiset metsät, Runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista, 1993
- Erämiehiä ja erämaitten vaeltajia, 2000
- Kamppailuja karhun kanssa, 2001
Käännökset
- Kadonnut armeija, viro (1979), norja (1985) ja ruotsi (Boklaget/Suomi 1990)
- Alamaisten elämää, unkari, Littera Nova 2003
Palkinnot
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 1971, 1978
- WSOY:n tunnustuspalkinto 1975
- Alfred Kordelinin säätiön kirjailijapalkinto 1979
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1979
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1983
- Eino Leinon palkinto 1984
- Finlandia-palkinto 1985 (Yksinäisyys ja uhma, -84)
- Tampereen kaupungin palkinto luovasta kirjallisesta työstä 1993
- Aleksis Kivi -palkinto 1996
Kuvapankki
Kuvapankistamme löydätte kirjojen kansikuvia, kirjailijoiden valokuvia, logoja sekä joitain kuvituskuvia. Sisään kirjautumiseen ei tarvita käyttäjätunnusta tai salasanaa.
Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä. Kuvien lataaminen näihin tarkoituksiin on maksutonta. Kirjailijan valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi. Kansikuvien yhteydessä ei mainintaa tarvita.
