Juhani Suomi on syntynyt vuonna 1943 Helsingissä. Opintonsa hän suoritti Helsingin yliopistossa, missä hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1973.
Helsingin ja Turun yliopistoissa poliittista historiaa opettava professori Suomi kuuluu keskipolven tunnetuimpiin historiantutkijoihin. Teoksissaan hän on keskittynyt selvittämään uusinta poliittista historiaamme. Ulkoasiainministeriön virkamiehenä hän on työskennellyt jo neljättä vuosikymmentä. Siinä roolissa hänet tunnetaan Suomen ulkopoliittisen doktriinin sekä Neuvostoliitto/Venäjän politiikan tuntijana.
Juhani Suomen huomiota herättänyt väitöskirja Talvisodan tausta palkittiin vuonna 1973 vuoden parhaana historiallisena tutkimuksena. Hän sai saman tunnustuksen uudelleen vuonna 2000. Ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä kysymyksiä käsittelevästä tuotannostaan hän on saanut presidentti Urho Kekkosen palkinnon vuosina 1975 ja 2000.
Juhani Suomi on julkaissut alun kolmattakymmentä teosta. Hänen suurtyönsä Urho Kekkosesta kertova elämäkertasarja koostuu kahdeksasta osasta. Ensimmäinen osa Myrrysmies (1986) saavutti lyhyessä ajassa oloissamme harvinaislaatuisen menestyksen. Elämäkertasarjan viimeinen, kahdeksas osa Umpeutuva latu ilmestyi syksyllä 2000.
Juhani Suomi on myös toimittanut ja taustoittanut neliosaisen teossarjan Urho Kekkosen päiväkirjat.
Vuonna 2005 hän aloitti presidentti Mauno Koiviston aikaa peilaavan kirjasarjan. Sen ensimmäinen osa Pysähtyneisyyden vuodet käynnisti myrskyisän keskustelun ja väittelyn tuosta lähihistoriamme taitekohdasta. Sarjan kolmas, vuodet 1986-1987 kattava osa, Kohti sinipunaa ilmestyi helmikuussa 2008.
Juhani Suomen ja Pertti Suomisen yhteinen elämäkertateos Jaakko Valtanen - Tammenlehväkenraali (2008) on puolustusvoimain pitkäaikaisen komentajan laaja henkilökuva.
Koko tuotanto
Neljäkymmentä vuotta reserviupseerien toimintaa, 1965
Talvisodan tausta. Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937-39, väitöskirja, 1973- toinen, täydennetty painos ilm. syksyllä 1989
Näkökulmia Suomen turvallisuuspolitiikkaan 1980-luvulla (toim.), 1980
Urho Kekkonen, Vastavirtaan (toim.), 1983
Myrrysmies, Urho Kekkonen 1936-1944, 1986, elämäkerta
Vonkamies, Urho Kekkonen 1944 - 1950, 1988, elämäkerta
Kohtalona yksinäisyys, Risto Rytin tie Suomen politiikan johtoon, 1989
Kuningastie, Urho Kekkonen 1950-1956, 1990, elämäkerta
Kriisien aika, Urho Kekkonen 1956-1962, 1992, elämäkerta
Presidentti, Urho Kekkonen 1962-1968, 1994, elämäkerta
Taistelu puolueettomuudesta, Urho Kekkonen 1968-1972, 1996, elämäkerta
Liennytyksen akanvirrassa, Urho Kekkonen 1972-1976, 1998
Umpeutuva latu, Urho Kekkonen 1976–1981, 2000
Urho Kekkosen päiväkirjat 1 – 1958-1962, 2001
Urho Kekkosen päiväkirjat 2 – 1963–1968, 2002
Urho Kekkosen päiväkirjat 3 – 1969–1974, 2003
Urho Kekkosen päiväkirjat 4 – 1975–1981, 2004
Pysähtyneisyyden vuodet. Mauno Koiviston aika 1981 - 1984, 2005
Epävarmuuden vuodet. Mauno Koiviston aika 1984 - 1986, 2006
Kohti sinipunaa. Mauno Koiviston aika 1986 - 1987, 2008
Jaakko Valtanen - Tammenlehväkenraali. Yhdessä Pertti Suomisen kanssa. 2008
Vorraaja, 2010
Lohen sukua - Urho Kekkonen, 2010
Palkinnot
Historian ystäväin 1. palkinto, 1973
Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön palkinto, 1975 ja 2000
Radio- ja tv-opetuksen kehittämisrahaston palkinto 1987
Otavan kunniapalkinto 1990
Vuoden historiateos -palkinto, 2001
Ulkoministeriä kaatamassa
Kuvaus Suomen ulkoministerin syrjäyttämiseen johtaneesta operaatiosta.
”Kerroit, että minun on lähdettävä, koska en tule toimeen venäläisten kanssa”, kirjoitti ulkoministeri Keijo Korhonen tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Elettiin toukokuuta 1977, ja Neuvostoliiton suurlähettiläs V. S. Stepanovin tahdittama kampanja Suomen ulkoministeriä vastaan kävi kuumana.
Juhani Suomi seurasi läheltä raadollista ja synkeää näytelmää, jossa suomalaiset vaikuttajat taipuivat Neuvostoliiton myötäjuoksijoiksi. Kenraalikuvernöörin ottein toiminut Stepanov kampesi Suomea irti puolueettomuudesta, ja myötäjuoksijat edistivät pyrkimystä. Lopulta Kekkoselle pelattiin mustapekka.
Edellinen
