In English

Mirkka Lappalaisen uutuusteos Pohjoisen noidat on vaikuttava kuvaus noitaoikeudenkäynneistä

Pohjoisen noidat sukeltaa 1600-luvun mielenmaisemaan ja käsitykseen oikeasta ja väärästä, todesta ja epätodesta. Mirkka Lappalainen kuvaa maailman sellaisena, kuin noitaoikeudenkäyntejä istuvat tuomarit ja lautamiehet sen näkivät. Se kertoo kadonneesta maailmankuvasta, mutta haastaa pohtimaan käsityksiämme oikeasta ja väärästä, totuudesta ja tuomioista.

Uuden ajan alun ihminen eli vaarojen keskellä. Sairautta ei voinut hallita, hulluus, kipu ja kuolema olivat aina läsnä. Kaupungit ja kodit olivat ahtaita, kaikki kyttäsivät toisiaan, ja kirkko ja kruunu pitivät alamaisia vanhatestamentillisessa kurissa.

1600-luvun jälkipuolella Ruotsiin levisi muualta Euroopasta tuttu noitahysteria. Noitien väitettiin kaappaavan lapsia mukaansa Paholaisen juhliin Blåkulla-nimiseen paikkaan. Pelko ja lynkkausmieliala levisivät. Valtio lähetti hysteriaa taltuttamaan pahamaineisia oikeuskomissioita. Alle kymmenessä vuodessa nämä tuomitsivat kuolemaan satoja ihmisiä. Suomalaiset aatelismiehet näyttelivät Ruotsin noitavainoissa keskeistä osaa.

Oikeuskomissioiden pöytäkirjojen ja virkamiesten aineistojen lukeminen on historioitsijalle matka ihmisen mielen pimeyteen. Kymmenet ja sadat ihmiset puhuvat asioista, jotka nykynäkökulmasta ovat täysin järjettömiä – ja tuomarit uskovat heitä. Pian myös aikalaiset alkoivat miettiä, olivatko noitien kuvaukset Blåkulla-matkoista totta, unta, sairaan mielen tuotoksia vai Paholaisen luomia illuusioita.

Ruotsin noitavainot osoittavat, että kansan verenhimolla ei ole mitään rajoja, varsinkin kun valtiovallan kovat otteet aluksi lietsovat tilannetta. Noitavainoissa oli samoja elementtejä kuin myöhemmissä kansanmurhissa.

“Historia on monet surulliset kerrat osoittanut, että ihminen pystyy uskomaan mihin tahansa jos ympärillä on samoista asioista vakuuttuneita ihmisiä”, Lappalainen toteaa.

Ruotsissa roihunnut noitahysteria lieveni rantautuessaan Suomeen

Suomessakin noituudesta ja taikuudesta syytettyjä haastettiin käräjille, tuomittiin ja jätettiin tuomitsematta, välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta varsinaisesta hysteriasta tänne kantautui vain kipinöitä. Tyypillisessä suomalaisessa noitaoikeudenkäynnissä jotakuta syytettiin esimerkiksi ruumiinvamman tuottamisesta tai petojen noitumisesta karjan kimppuun.

Lappalainen kirjoittaa kirjassaan myös muista suomalaista oikeustapauksista, joissa tuomarit joutuivat miettimään totuuden ja todellisuuden rajoja. Näitä olivat tarinat kummituksista ja näkin kaltaisista olennoista. Mieleltään järkkyneet ihmiset ottivat harhoihinsa aineksia noitapuheista ja näkivät mustia olentoja, piruja ja paholaisia.

Pohjoisen noidat on arvostelu- ja käsittelyvapaa ilmestyessään 4.10.2018

Mirkka Lappalainen (s. 1975) on filosofian tohtori, dosentti ja uuden ajan alun vuosisatoihin erikoistunut historioitsija ja yliopistolehtori. Hänen 1500- ja 1600-luvun historiaa käsittelevät teokset ovat olleet myynti- ja arvostelumenestyksiä.

Arvostelukappaleet: arvostelukappale@otava.fi 

Haastattelupyynnöt: adele.couavoux@otava.fi 

Arkisto