Lukion terveystieto
Tarmo on monipuolinen ja käytännönläheinen oppimateriaali lukion terveystiedon opiskeluun. Tarmo korostaa opiskelijan omia voimavaroja ja innostaa jokaista edistämään terveyttään.
Tarmo aktivoi ajattelemaan itse sekä kannustaa kriittiseen ajatteluun, tiedon soveltamiseen ja oppimaan oppimiseen. Tarmo sisältää paljon konkreettisia neuvoja ja tuoretta tietoa, joka integroidaan myös muihin oppiaineisiin.
Tarmon visuaalisuus tarjoaa tarttumapintoja joka opiskelijalle. Lukujen alkuun sijoitetut käsitekartat helpottavat sisältöjen hahmottamista. Näyttävä infografiikka tukee oppimista. Digikirja sisältää koko kirjan äänikirjana. Tarmo myös aktivoi liikkumaan jokaisella oppitunnilla.
Tarmo tukee sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista. Oppikirjan tehtävät on laadittu yo-kirjoitusten tehtävätyyppien mukaisiksi ja niitä voi ratkoa myös digitaalisessa ympäristössä.
Kaikki oppikirjat on saatavilla myös digikirjoina. Saatavilla on myös digiopetusaineisto opettajan työn tueksi.
Opiskelija voi valita oppikirjan tilalle samansisältöisen digikirjan.
Opettajat ja opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä digikirjojamme. Jatkamme kehitystyötä palautteen perusteella. Uudet ominaisuudet päivittyvät myös ostettujen digikirjojen käyttölisensseihin.
Digiopetusaineiston rungon muodostaa Tarmon digikirja sekä muokattava, lukukohtainen esitysmateriaali. Digikirjan kuvat voi suurentaa esitystaululle ja käytettävissä ovat myös digikirjan äänitteet, videot ja tehtävät. Esitysmateriaali sisältää ohjeita ja ideoita keskeisten sisältöjen esittelemiseen, vinkkejä ja lisätehtäviä sekä tarmoilutuokioita eli oppitunneilla tehtäviä helppoja, liikunnallisia harjoituksia.
Tarmon digikokeet harjoittavat monipuolisesti sähköisessä yo-kirjoituksissa tarvittavia taitoja. Digikokeet sisältävät runsaasti erilaisia oppimistavoitteita testaavia tehtäviä. Sähköisen ylioppilaskokeen eri tehtävätyypit on myös otettu huomioon.
Linda Laatikainen on työskennellyt kansanterveyden parissa tutkijana, konsulttina ja johtajana yli kymmenen vuotta. Hän valmistui farmakologian maisteriksi Cambridgen yliopistosta ja psykiatrian tohtoriksi Oxfordin yliopistosta. Linda on työskennellyt muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyden ja aineriippuvuuksien osastolla sekä maailman suurimman kansanterveysprojektin parissa. Tällä hetkellä hän toimii palvelutoiminnan johtajana Rinnekoti-Säätiössä, joka tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja harvinaisen haastaviin asiakastarpeisiin.
”Tekijäryhmässä olen profiloitunut erityisesti sisällön tieteellisen laadun tarkastelijana ja korostanut materiaalin ymmärrettävyyttä. Terveystiedon oppikirjailijana on ilo päästä edistämään lukiolaisten terveyttä ja terveystietoa: heistä tulee hyvinvoivan Suomen muutosjohtajia.”
Olli Lipponen valmistui, terveystieto sivuaineena, liikuntatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2009. Hän toimii tällä hetkellä liikunnan ja terveystiedon opettajana Siilinjärven lukiossa.
”Oppikirjan tekeminen on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen matka omaan opettajuuteen. Pidän itseni haastamisesta ja projekti on antanut hyvän mahdollisuuden kartuttaa tietoja ja taitoja sekä kasvattaa omaa ammatillista osaamista. Uuden opetussuunnitelman haltuunotto on tapahtunut tämän projektin myötä näppärästi. Tekijäryhmässä olen tuonut esiin opiskelijan ja opettajan näkökulmia, onhan oppikirja sekä opiskelijan että opettajan työväline.”
Kasper Mäkelä valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2014. Tällä hetkellä hän kouluttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tulevia liikunnan ja terveystiedon opettajia. Ennen yliopistouraa Kasper opetti liikuntaa ja terveystietoa yläasteella ja lukiossa.
”Arjen terveysvalinnat arveluttavat nuoria ja hyväksytyksi tuleminen on nuorille tärkeää. Uskon, että osittain näistä syistä terveystiedosta on muodostunut suosittu oppiaine lukiolaisten keskuudessa. Haluan esitellä terveystietoa positiivisessa valossa, arjen voimavarana. Media muokkaa vahvasti nuorten käsitystä itsestä ja siitä, mikä on terveellistä tai epäterveellistä. Toivon, että nuori oppii kriittistä medialukutaitoa ja omaksuu terveyskäyttäytymiseen liittyviä päätöksentekotaitoja yrittämättä miellyttää ketään muuta kuin itseään. Tarmo antaa opiskelijoille raikkaat eväät, jotka ravitsevat pitkään myös lukion jälkeen.”
Seija on kolmiportainen terveyden ammattilainen. Alun perin hän valmistui fysioterapeutiksi, sitten ravitsemustiede pääaineenaan maatalous-metsätieteiden maisteriksi, ja lopulta hän väitteli kansanterveystieteestä Tampereen yliopistossa. Seijalle on kertynyt terveystiedon sijaisopettajakokemusta peruskoulusta ja lukiosta. Hän on kirjoittanut terveystiedon oppikirjan ammattioppilaitoksia varten. ”Olen ilokseni ollut mukana sekä peruskoulun terveystiedon Vire-oppikirjan että kahdessa lukion oppikirjasarjan kirjoittajaryhmässä. Parasta oppikirjailijan työssä on haastaa itsensä olemaan tuoreen tutkimustiedon äärellä ja kyetä muokkaamaan se oppilaille innostavaan muotoon. Hyvä oppimisen ja opetettavuuden yhtälö oppimateriaaleissa on tekijäryhmän tärkein tavoite. Sitä kohti olemme ilolla menneet.”