In English

Särmä (LOPS 2016)

Oppikirjaklassikko Särmä on hiottu uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Uudistuksessa on otettu huomioon opettajien ja oppilaiden toiveet. Särmä on entistä selkeämpi ja helppokäyttöisempi. Edelleen Särmä puhuttelee ajankohtaisuudellaan, herättää tunteita ja jättää muistijälkiä.

Särmä innostaa lukemaan erilaisia tekstejä sekä tutustumaan median ja kielen ilmiöihin. Särmä opettaa, miten hyvä teksti syntyy, ja ohjaa opiskelijaa ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti tilanteeseen sopivalla tavalla.

Särmän voi nyt valita myös kokonaan digitaalisena. Digikirja ja digitehtävät tuovat uutta virtaa oppitunneille, ja digikokeet harjoittavat monipuolisesti sähköisen yo-kokeen tehtävätyyppejä.

Vahvassa tekijäryhmässä on tietämystä eri tieteenaloilta ja digiajan opetuksesta ja oppimisesta.


Katso ohjeet digiopetusaineiston käyttöön.

Lue lisää >

Särmä noudattaa lukion uutta opetussuunnitelmaa.
Lue lisää LOPS-esitteestä >

 

 

Opiskelijan materiaalit

Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus

Särmä-oppikirja on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarjan teoriakirja, jota käytetään kaikilla kursseilla. Se jakaantuu viiteen jaksoon: mediaan, kirjallisuuteen, kieleen, kirjoittamiseen ja puhumiseen. Opetusteksteissä asiat kerrotaan selkeästi ja opiskeltavia asioita havainnollistetaan lukiolaiselle sopivin esimerkein ja mallinnuksin. Runsas visuaalisuus innostaa opiskelemaan ja linkittää asiat tähän päivään.

Näytesivut

Särmä Tehtäviä 1

Särmä Tehtäviä 1 syventyy erilaisiin teksteihin sekä niiden tavoitteisiin ja kontekstiin. Tekstilajeista tutkitaan uutista, artikkelia, kolumnia, blogia ja novellia. Kirjoittamisessa painotetaan tiedonhankintataitoja ja selkeitä viittaustapoja. Keskusteluharjoitukset kehittävät ryhmäviestintätaitoja.

Näytesivut

Särmä Tehtäviä 2

Särmä Tehtäviä 2 käsittelee sitä, miten kieli vaikuttaa identiteettiin ja ympäröivään kulttuuriin. Suomalaiseen ja kansainväliseen kielimaisemaan tutustutaan erilaisten aineistojen avulla. Lisäksi kurssilla perehdytään kirjoittamisprosessin vaiheisiin, tietoiskun toteuttamiseen ja kielen rakenteisiin.

Näytesivut

Särmä Tehtäviä 3

Särmä Tehtäviä 3 tarkastelee kirjallisuuden ja kielen kulttuurisia merkityksiä. Kurssilla tutustutaan kirjallisuuden lajeihin, käsitteisiin ja tekstuaalisiin keinoihin tarkastelemalla ja tulkitsemalla erilaisia kaunokirjallisia tekstejä. Myös sarjakuvan, elokuvan ja taidekuvan tulkintaa harjoitellaan.

Näytesivut

Särmä Tehtäviä 4

Ilmestyy syksyllä 2016

Särmä Tehtäviä 5

Ilmestyy syksyllä 2016

Särmä Tehtäviä 6

Ilmestyy keväällä 2017

Särmä Tehtäviä 7

Ilmestyy keväällä 2018

Särmä Tehtäviä 8

Ilmestyy keväällä 2018

Särmä Tehtäviä 9

Ilmestyy keväällä 2018

Särmä Luova kirjoittaminen

Ensimmäinen nimenomaan lukioon suunniteltu luovan kirjoittamisen oppikirja auttaa tutkimaan kaunokirjallisten tekstien keinoja ja tyylejä ja opettaa harjoittelemaan kirjoittamista. Hauskat tehtävät houkuttelevat monenlaisiin kokeiluihin. Aihealueet ovat kirjoittaminen prosessina, proosa, lyriikka, draama, sarjakuva ja journalismi. Sarjakuvan teosta kertoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Särmä Kielenhuolto

Särmä Kielenhuollossa kerrataan peruskielenhuollon ohjeet välimerkeistä kongruenssiin. Lisäksi aiheina ovat muun muassa tekstin sidosteisuus, tyyli ja aineiston lainaaminen. Tehtävät ja havainnolliset opetustekstit osoittavat, että kielenhuolto ei ole irrallisia sääntöjä, vaan se sijoittuu osaksi kielen ja sen käytön kontekstia.

Digikirja

Särmän voi valita käyttöönsä painettuna tai sähköisenä, sillä sekä Särmä-oppikirja ja
-tehtäväkirjat ovat saatavilla digikirjana. Digikirja toimii tietokoneella, tabletilla ja myös mobiililaitteella.

Digioppikirja sisältää printtioppikirjan opetustekstit ja kuvat. Lisäksi digioppikirjassa on videoita, linkkejä ja tiivistelmiä. Oppikirjatekstit voi myös kuunnella. Digioppikirjaa voi käyttää luokassa rinnakkain painetun oppikirjan kanssa.

Digitehtäväkirjat sisältävät digitaalisia tehtäviä, videoita ja linkkejä. Kaunokirjallisuustekstit on mahdollista kuunnella. Digitehtäväkirjan sisältö poikkeaa painetusta tehtäväkirjasta, joten rinnakkaiskäyttöä painetun tehtäväkirjan kanssa ei suositella.

Katso digioppikirjan esittelyvideo.

Katso digitehtäväkirjan esittelyvideo.

Opettajan materiaalit

Digiopetusaineisto

Särmän digiopetusaineistossa kaikki opettajan materiaalit on koottu kätevästi yhteen. Se sisältää sähköisesti rikastetut digitehtäväkirjat, digioppikirjan, tehtävien vastaukset (painettu ja digi), kurssisuunnitelmat ja kurssikokeet. Lisäksi digiopetusaineistossa on Kungfu Writing -työkalu oppilaiden tekstien sähköiseen kommentointiin. Digiopetusaineisto on maksuton käyttäjäetu. Katso ohjeet digiopetusaineiston käyttöön.

Ohjeita Kungfu Writingin käyttöön:
Kungfu Writing: kurssin perustaminen (pdf)
Kungfu Writing: kurssin perustaminen (video)
Kungfu Writing: palautteen antaminen (pdf)
Kungfu Writing: palautteen antaminen (video)
Kungfu Writing: ohjeet opiskelijalle (pdf)


Digikokeet

Särmä-sarjan tuoteperheeseen kuuluvat myös digikokeet, jotka harjoittavat monipuolisesti sähköisessä yo-kokeessa tarvittavia taitoja. Kurssikohtaiset digikokeet tuovat uuden ulottuvuuden arviointiin ja helpottavat opettajan työtä. Katso ohjevideoita digikokeiden käytöstä.

Oppikirjailijat

Särmässä kuuluu omien alojensa vahvojen ammattilaisten ääni, ja Särmässä näkyy kokeneiden opettajien osaaminen. Tässä tekijät, joista Otava on ylpeä.

Vesa Haapala

Olen Vesa Haapala ja työskentelen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Käytännössä siis opetan ja tutkin kirjallisuutta. Kirjallisuutta voi oppia sekä lukemalla että kirjoittamalla. Itse olen tehnyt pieniä sivupolkuja työni ohessa ja kirjoittanut runoteokset Vantaa (2007), Termini (2009) ja Kuka ampui Ötzin? (2012). Esikoisromaanini Karhunkivi ilmestyy keväällä 2016.

Minulle kirjallisuus ei ole vain tekstilaji, joka jää kansien väliin, kun suljen kirjan. Kirjoitus siirtyy ajatuksiini ja alkaa jäsentää sitä, mitä ihmisenä oleminen on ja mitä se voisi olla. Lukeminen on yhtä aikaa intiimi ja sosiaalinen tapahtuma: tutustumista toisiin tyyppeihin ja maailmoihin, jotka usein sulautuvat myös siihen, mitä kutsutaan seikkailuksi tosielämässä.

Inkeri Hellström

Olen ollut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana vuodesta 1986 ja tehnyt työurani normaalikoulussa Helsingissä – nykyisessä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Opetan sekä yläkoulussa että lukiossa.

Olen todennut, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimiminen ei ole työ – se on kokonaisvaltainen elämäntapa. Työllistävä, monipuolinen, raskas, rakas ja antoisa elämäntapa.

En ole vielä tavannut äidinkielen opettajaa, joka pystyisi kytkemään opettajuutensa täydellisesti pois päältä. Kesälomallakin, kun kaksi äidinkielen opettajaa kohtaa, puhe kääntyy äkkiä ainakin kirjoihin ja teatteriin ja siinä sitä ollaan. Kohta suunnitellaan jo, miten juuri luettua kirjaa käsiteltäisiin kuutoskurssilla ja miten kesän kirjoittamisseminaarin anti päätyisi opiskelijoiden iloksi.

Oppikirjailijana olen ollut 2000-luvun alusta asti. Toiset tekevät väitöskirjoja, mutta minun käytännölliselle luonteelleni oppikirjat ovat sopineet toistaiseksi paremmin. Siltaa opetussuunnitelman, oppiaineen eri osa-alueiden teorian ja kirjan käyttäjien välillä on ollut antoisaa ja kehittävää rakentaa. Lisäksi viihdyn hyvin työryhmän jäsenenä. Uskon vakaasti keskustelun, huumorin ja kahvipöydän antimien luovuutta lisäävään voimaan.

Hanna Naalisvaara

Olen toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina oululaisessa Laanilan lukiossa jo 15 vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta olen lisäksi tehnyt kehittäjäopettajan työtä ja suunnitellut alueen äidinkielen opettajille täydennyskoulutusta ja perehtynyt opetussuunnitelmatyöhön.

Äidinkielenopettajuus oli minulle luonnollinen valinta. Toimittajan tyttärenä olin aina lukenut paljon ja ollut kiinnostunut kielestä ja kirjoittamisesta. Lukiossa ihailin äidinkielen opettajaani suuresti ja halusin hänen kaltaiseksi itsekin. Nyt 15 opetusvuoden jälkeen tiedän edelleenkin olevani oikealla alalla ja tekeväni tärkeää työtä nuorten parissa. Olen myös aina ollut kiinnostunut oppiaineeni kehittämisestä ja toiminut aktiivisesti äidinkielen opettajien yhdistystoiminnassa.

Oppikirjailijuus on tuonut työhöni uuden näkökulman ja paljon lisää virtaa. Sanotaan, että seitsemän vuoden välein jokaisen pitäisi katsoa asioita uudesta näkökulmasta, ja tämä on minusta hyvä tapa uudistaa itseään opettajana ja kehittää näkemystään työstä. Erityisesti olen kiinnostunut oppikirjojen sähköistämisestä ja sen mukanaan tuomista uusista oppimisen ja opettamisen muodoista ja mahdollisuuksista.

Janna Kantola

Kun sain tehtäväkseni esitellä itseni tässä, aloin heti miettiä lukemiani kirjoja. Taisin ajatella, että kertoisin eniten itsestäni panemalla kaikkein mieleenpainuvimmat lukukokemukseni peräkkäin. Koska epäilen esittelyltä odotettavan muuta, on lukijan tyydyttävä tähän, yhtä kaikki kirjallisuuspitoiseen litaniaan: opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa, väittelin tohtoriksi Pentti Saarikosken runoudesta, ja nykyään työskentelen yleisen kirjallisuustieteen dosenttina ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Muutaman kirjallisuusaiheisen kirjan kirjoittamisen ohella olen suomentanut proosarunoja ja kirjoittanut kirja-arvioita Helsingin Sanomiin.

Tuomas Kaseva

Minulla oli lukiossa kaksi toiveammattia: äidinkielenopettaja ja toimittaja. Koska opettajille ei palkata kesäsijaisia, hain lehteen. Kaksi päivää lakkiaisten jälkeen aloitin kesätoimittajana Helsingin Sanomissa.
Viime vuodet olen Hesarissa työskennellyt toimitussihteerinä ja esimiehenä. Koska näissä hommissa toimittaja on helposti työpisteensä vanki, olen vieraillut säännöllisesti kouluissa kertomassa työstäni ja journalismista. Taannoin otin vuoden virkavapaata ja lähdin Kallion lukioon mediaopettajaksi.

Särmässä kädenjälkeni näkyy vahvimmin mediassa. Haluan nostaa etenkin journalismiin, sosiaaliseen mediaan ja lähdekritiikkiin liittyviä asioita. Itselleni läheistä on myös kirjoittamisen opetus ja siinä etenkin muokkaamisen ja palautteenannon merkitys. Salarakkaani on kirjallisuus, jossa en ikinä lakkaa hehkuttamasta lukunautinnon merkitystä.

Riitta Korhonen

Työskentelen erityisasiantuntijana Kielitoimistossa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Olen yksi Ison suomen kieliopin (2004), Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2007) ja Kielitoimiston kielioppioppaan (2014) kirjoittajista.

Ennen nykyistä työtäni opetin pitkään aikuisille suomea toisena ja vieraana kielenä. Se jos mikä opetti minullekin suomea.

Sari Kuohukoski

Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta Helsingin medialukiossa. 15 vuotta sitten innostuin oppikirjatyöstä varsin itsekkäistä syistä. Olin opettanut pitkään ja kokeillut monia kirjasarjoja, enkä ollut tyytyväinen. Halusin oppikirjan, jonka mukaan olisi helppo ja mukava opettaa. Äidinkielen opettaja löytää kyllä aineistoja oppitunneille itsekin, mutta aina ei ehdi. Tarvitaan hyvä oppikirja, jossa teoria ja tehtävät ovat innostavia ja tarjoavat haastetta monenlaisille oppijoille. Syntyi Piste – Lukion äidinkieli ja kirjallisuus ja vähän myöhemmin Abi Äidinkieli.

Särmä on ajan hermolla oleva moniääninen oppikirja. Sitä tehdessä olen oppinut ryhmän voiman. Ryhmässä syntyy ideoita, joita kukaan ei olisi keksinyt yksin. Omat ajatukset jalostuvat ja toisten näkemyksistä oppii. Oppikirjan ei kuitenkaan tarvitse olla hajuton ja mauton kompromissi. Särmässä on tietoisesti kuuluvissa monia ääniä – omani muitten mukana.

Heidi Kärki

Kun kuulin Dave Lindholmia, päätin opiskella suomea. Siinä se. Olen kironnut valintaani monta kertaa. Miten ihmeessä kielellä on niin suuri voima? Syvä miete ei ole vastannut kysymykseeni, mutta olen tutustunut ihmisiin, jotka miettivät ihan samaa.

Olen Särmässä, koska aineemme on moniääninen enkä odota vähempää tämän päivän lukiomateriaaleilta. Opetan Helsingissä äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomea toisena kielenä. Minua kiinnostavat media- ja draamakasvatus, kirjoittaminen sekä erilaiset nykytekstit.

Minna Maijala

Olen kirjoittanut lukion Särmään jakson suomalaisen kirjallisuuden historiasta sekä ollut mukana länsimaisen kirjallisuushistorian uudistamisessa ja kirjoittanut nykykulttuurin jaksoon historiabuumista.

Olen koulutukseltani kirjallisuudentutkija ja erikoistunut realistiseen ja naturalistiseen kirjallisuuteen, ja päätutkimuskohteenani on ollut Minna Canth ja hänen tuotantonsa. Väittelin Canthin teosten psykologisesta ihmiskuvasta 2008 teoksella Passion vallassa – Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (SKS), minkä jälkeen syvennyin Minna Canthin kirjailija- ja henkilökuvaan ja julkaisin vuonna 2014 uuden Canth-elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth (Otava).

Olen kiinnostunut paitsi suomalaisen kirjallisuuden 1800-luvusta ja 1900-luvun alkuvuosikymmenistä, myös sananvapaudesta, esseistä, kirjoitusprosesseista sekä historiallisesta kerronnasta erityisesti elämäkerroissa ja elämäkerrallisissa romaaneissa.

Harri Mustonen

Olen toiminut opettajana runsaat 20 vuotta. Viitisentoista viime vuotta olen opettanut Tampereen normaalikoulussa peruskoulun yläluokkia ja lukiolaisia sekä ohjannut opetusharjoittelijoita. Parasta tässä työssä on se, että päivittäin näkee aktiivisia ja myönteisiä nuoria.

Särmän tekeminen on ollut mielekästä, sillä pidän kunnon keskusteluista osaavien ja ajattelevien ihmisten kanssa. Ryhmämme on tehnyt paljon töitä voidakseen tuottaa sellaisia oppimateriaaleja, että ne palvelisivat sekä lukiolaisia että heidän opettajiaan. Olemme olleet samaa mieltä ja eri mieltä, olemme etsineet kompromisseja ja jättäneet särmiä, olemme yrittäneet olla kaikkien Särmän käyttäjien puolella.

Heleena Puolitaival

Opetan Tikkurilan lukiossa. Jo nuorena tiesin, että minusta tulee äidinkielenopettaja, enkä ole katunut ammatinvalintaani. Oppikirjojen tekeminen on julkinen paheeni, sillä olen tehnyt sitä jo aika kauan.

Pidän selkeydestä ja toimivuudesta, rakastan itsenäisyyttä ja vapautta. Näistä kumpuaa myös oppikirjatyöni. Seuraan mielelläni päivän tapahtumia ja haluan olla ajassa kiinni - niin kuin Särmäkin.

Janne Saarikivi

Olen ammatiltani suomalais-ugrilaisten kielten tutkija. Tällä hetkellä toimin dosenttina ja kollegiumtutkijana. Työni liittyy monipuolisesti kieleen. Tutkin kieltä, opetan yliopistolla kielitiedettä ja kirjoitan kielestä populaareja artikkeleja.

Nyherrän mielelläni outojen ja huonosti tunnettujen asioiden kanssa ja rohkaisen muitakin ryhtymään sellaisiin puuhiin, joista ei ole välitöntä hyötyä. Väitöskirjassani tutkin sitä, miten kuolleiden kielten jäljet näkyvät nykykielissä. Olen tutkinut myös mm. saamelaiskieliä, venäjän murteita, suomen sanaston alkuperää sekä dokumentoinut uhanalaisia suomen sukukieliä kuten karjalaa ja vepsää.

Merja Salo

Valokuvaajana olen perso kuville. Teen kuvia itse ja myös katselen niitä jatkuvasti. Työskentelen kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professorina Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Olen tutkinut muotikuvia, mainoksia ja kuvajournalismia sekä kirjoittanut niistä kirjoja. Minusta kuvat ovat elämän rikkautta, olemisen välkettä, jota ilman maailma olisi harmaampi ja ikävämpi. Kuvilla voi kertoa itsestään ja maailmasta, kuvilla voi pyrkiä vaikuttamaan muihin ja kuvista voi helposti ärsyyntyä. Mutta kuvista voi myös yksinkertaisesti vain nauttia.

Juhana Torkki

Ihmiset joskus kysyvät, miten minusta tuli puhetaidon opettaja. En opiskellut yliopistossa puheviestintää vaan teologiaa. Kaiken järjen mukaan minun olisi pitänyt päätyä papiksi tai uskonnonopettajaksi.

Vastaus kysymykseen on yksinkertainen. Minusta tuli puheen tutkija siksi, että olen niin huono kuuntelemaan puheita. Pitkästyn helposti. Haukotuttaa, jalat puutuvat. Kiemurtelen penkissä ja kysyn itseltäni: milloin tämä loppuu?

Siksi olen aina ollut kiitollinen ihmisille, jotka ovat osanneet puhua kiinnostavasti. Jossain vaiheessa huomasin, että monet mestarilliset esiintyjät käyttävät samoja niksejä.

Erikoista oli huomata, että Bill Clintonin puheet noudattavat antiikin retorikon Marcus Tullius Ciceron oppeja. Onko Clinton lukenut Ciceroa?

Nykyisin opetan ihmisille hyvän puhumisen lakeja, mutta samalla olen huomannut, että hyväksi puhujaksi ei tulla sääntöjä opiskelemalla. Tärkeintä on vapautua peloista. Tärkeintä on oppia nauttimaan esiintymisestä. Tärkeintä on löytää oma lahjakkuutensa.

Siksi puhetaidon opettaminen on vaikeaa puuhaa. Siinä on kohdattava kokonainen ihminen.

Esittelyvideo

Oppikirjailijat Inkeri Hellström ja Sari Kuohukoski kertovat Särmän uudistuksesta.

Esittelyvideo

Oppikirjailijat Hanna Naalisvaara ja Tuomas Kaseva keskustelevat Särmän median opetuksesta ja digitaalisuudesta.

Esittelyvideo

Oppikirjailijat Vesa Haapala ja Minna Maijala keskustelevat Särmän kirjallisuuden opetuksesta ja uudesta nykykulttuurijaksosta.