In English
Matti Klinge

Matti Klinge

Professori Matti Klinge (s. 31.8.1936) on yksi Suomen tuotteliaimpia ja tunnetuimpia historiantutkijoita ja kulttuurikeskustelijoita. Klingen kirjallinen tuotanto on hyvin laaja. Hän on julkaissut useita tietoteoksia ja esseekokoelmia. Klingen teoksia on käännetty monille vieraille kielille. Matti Klinge tunnetaan myös sanomalehtikolumneistaan ja hän on myös toiminut avustajana useissa tietosanakirjoissa.

Matti Klinge on opiskellut Helsingin yliopistossa, josta väitteli filosofian tohtoriksi v. 1967. Klinge on työskennellyt useissa tieteellisissä seuroissa, lautakunnissa ja säätiöissä sekä Suomessa että ulkomailla. Pariisin yliopiston vierailevana professorina hän oli vuosina 1970−1972. Hän toimi Helsingin yliopiston historian professorina 1975−2001.

Matti Klinge on saanut useita palkintoja ja häntä on kunnioitettu lukuisilla juhlakirjoilla, muotokuvalla (Eteläsuomalainen osakunta, A. Heinonen), Yliopiston vuosittaisella Matti Klinge -stipendillä. Hän on saanut Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerkin vuonna 1990 sekä lukuisia ulkomaalaisia kunniamerkkejä, mm. Ranskan Kunnialegioonan ja Puolan Ansioritarikunnan ritari- ja Ruotsin Pohjantähden komentajamerkin.

Muut tehtävät

Filosofian tohtori 1967 Helsingin yliopiston dosentti 1968− Historian vt. professori 1975−1976, varsinainen 1976−2001 Eteläsuomalaisen Osakunnan kuraattori 1963−1966, inspehtori 1976−1986 Pariisin yliopisto III:n vierailevana professorina 1970−1972 Upsalan yliopiston fil. kunniatohtori 1989 Mannerheim-museon intendentti 1966−1969 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen 1978−1992 Tasavallan presidentin valitsijamies 1982 ja 1988 Arvonimilautakunnan jäsen 1982−

Toiminut Euroopan Tiedesäätiön, Euroopan Kulttuurisäätiön, eri maiden ystävyysyhdistysten, Suomen Ranskan Instituutin säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana 1984−1994. Kansallisbiografian toimituskunnan puheenjohtaja, Otavan kirjallisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Niilo Helanderin Säätiön hallituksen jäsen vuodesta 1978. Kutsuttu useiden tieteellisten seurojen jäseneksi, mm. Suomen Tiedeseuran ja Kungliga Historie Vitterhets och Antikvitetsakademienin jäseneksi. Eteläsuomalaisen Osakunnan, Stockholms Nation i Upsalan, Historicus r.f.:n, Helsinki-Seuran, Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kunniajäsen.

Koko tuotanto

  • Kansalaismielen synty. Väitöskirja, 1967
  • Ylioppilaskunnan historia I-IV, 1967−68, WSOY
  • Ylioppilaskunnan historia I−IV, (laajempi versio; I Turun ajoista 1840-luvun aktivismiin, II Kansalaismielen synty, III K.P.T::stä jääkäreihin, IV Itsenäisen Suomen ylioppilaat), 1978, Gaudeamus
  • Mannerheim. Kuvaelämäkerta, 1968, Otava
  • Ylioppilastalo, 1970, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
  • Vihan veljistä valtiososialismiin, 1972, WSOY
  • Bernadotten ja Leninin välissä, 1975, WSOY
  • Blick på Finlands historia, 1977, Otava (huom. ilmestynyt suomeksi v. 1981 ja useilla muilla kielillä)
  • Suomen sinivalkoiset värit, 1981, Otava
  • Kaksi Suomea, 1982, Otava
  • Runebergs två fosterland, 1983, Söderström
  • Muinaisuutemme merivallat, 1983, Otava
  • Ylioppilaslehti, yhdessä Maunu Harmon kanssa, 1983, Gaudeamus
  • Östersjövärlden, 1984
  • Professoreita, 1984, Otava
  • Kulttuurista. Kansalaispuheenvuoroja, 1986, Gaudeamus
  • Senaatintorin sanoma, 1986, Otava
  • Maisemia Suomesta (toimittanut yhdessä Aimo Reitalan kanssa), 1987, Otava
  • Från lojalism till rysshat, 1987, Söderström
  • Helsingin yliopisto 1640−1990, 1. osa: Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640−1808 (yhdessä Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa), 1987, Otava
  • Helsingin yliopisto 1640−1990, 2. osa: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1809−1917 (yhdessä Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa), 1989, Otava
  • Mikä mies Porthan oli?, 1989, SKS
  • Helsingin yliopisto 1917−1990, yliopiston historian 3. osa (yhdessä Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa), 1990, Otava
  • Let us be Finns, 1990, Otava
  • Kuningatar Kristiina − aikansa eurooppalainen (yhdessä Päivi Setälän, Maria-Liisa Nevalan ja Laura Kolben kanssa), 1990, Otava
  • Romanus sum, kirjoituksia Euroopasta, 1991, Otava
  • Suomen ylioppilas (yhdessä Laura Kolben kanssa), 1991, Otava
  • Euroopassa, Pietarissa, 1993, Otava
  • The Finnish Tradition, 1993, SKS
  • Mesimarja, myytti, Mannerheim, 1994, Otava
  • Porvariston nousu, 1994, Otava
  • Itämeren maailma, 1994, Otava − Uudistettu laitos v. 2007
  • Kävelyllä Pariisissa, 1995, Otava
  • Kejsartiden (ilmestynyt myös suomeksi nimellä Keisarin Suomi v. 1997), 1996, Schildts
  • Krig, kvinnor, konst (suomeksi nimellä Kaukana ja kotona, 1997), 1997, Schildts
  • Idylli ja uhka, Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. 1998 WSOY
  • Helsinki − Itämeren tytär (yhdessä Laura Kolben kanssa), 1999, Otava
  • Päiväkirjastani, 1999, Otava
  • Eurooppaa, 2000, Otava
  • Luen ja matkustan, 2001, Otava
  • Humanistin iltapäivä, 2002, Otava
  • Suomi Euroopassa, 2003, Otava
  • Kirjoitan muistiin − Päiväkirjastani 2002−2003, 2003, Otava
  • Teetä ja suurmiehiä, 2004, Otava
  • Rooma, Moskova, Sesenheim − Päiväkirjastani 2004−2005, 2005, Otava
  • Miksi? – Päiväkirjastani, 2006, Otava
  • Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, SKS
  • Savo, rajat, papukaija − Päiväkirjastani 2006−2007, 2007, Otava
  • Nainen kävi parvekkeella − Päiväkirjastani 2007−2008, 2008, Otava
  • Napoleonin varjo − Euroopan ja Suomen murros 1795−1815, 2009, Otava
  • Från fem till sju − Matti Klinge i Hufvudstadsbladet 1993− 2007, 2009, Schildts
  • Pääkaupunki — Helsinki ja Suomen valtio 1808—1863, 2012 Otava

Käännökset

Blick på Finlands historia, 1977 – Katsaus Suomen historiaan, 1981

  • A Brief History of Finland, englanti, 1981
  • Breve Historia de Finlandia, espanja, 1997
  • Breve storia della Finlandia, italia, 1994
  • Geschichte Finnlands im Überblick, saksa, 1977
  • Krótka historia Finlandii, puola, 1981
  • L’Historie de Finlande en bref, ranska, 1980
  • Mugaz tarikh Finlanda, arabia, 1989
  • Otserk istorii Finljandii, venäjä, 1990
  • Rids av Finlands historie, tanska, 1991
  • Soome luhiajalugu, viro, 1992
  • Utsyn over Finlands historie, norja
  • teos on ilmestynyt myös unkariksi, islanniksi, arabiaksi, kiinaksi, japaniksi

Helsingin yliopisto 1640–1990

  • Kungliga Akademien i Åbo 1640−1808, 1988 Otava
  • Helsingfors Universitet II. Kejserliga Alexanders-Universitet 1809–1917, 1989 Otava
  • Helsingfors Universitet III. Helsingfors Universitet 1917−1990, 1990 Otava
  • Eine nordische Universität. Die Universität Helsinki 1640−1990, saksa, 1992, käänt. Gabriele Schrey-Vasara (käsittää suomenkieliset laitokset osat I−III)

Helsinki – Itämeren tytär

  • Östersjödotter, ruotsi, 1999 Otava
  • The Daughter of the Baltic, englanti, 1999 Otava
  • Tocher der Ostsee, saksa, 1999 Otava
  • Helsinki – Gorod mira i mare, venäjä, 1999 Otava
  • Helsinki – La file de la Baltique, ranska, 2000 Otava

Muita käännöksiä

  • Studenter och idéer I−IV 1970-1978 (Ylioppilaskunnan historia I−IV)
  • Mannerheim. En bildbiorafi, 1994 Söderströms
  • Finlands blåvita fäger (Suomen sinivalkoiset värit), 1988 Schildts
  • Professorer (Professoreita), ruotsi, 1989 Söderströms
  • Drottning Kristina. Sin tids europé (Kuningatar Kristiina), ruotsi, 1995 Söderströms
  • Professorer (Professoreita), ruotsi, 1989 Söderströms/Atlantis

  • Itämeren maailma –teos ilmestynyt ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, puolaksi ja venäjäksi
  • Finland in Europe (Suomi Euroopassa), englanti, 2003 Otava
  • Napoleons skugga (Napoleonin varjo), ruotsi, 2009 Söderströms/Atlantis
  • Huvudstaden. Helsingfors och Finska staten 1808−1863 (Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 1808−1863),

ruotsi, 2012 Otava

Palkinnot

  • Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1976
  • Eesti Uliopilaste Seltsin palkinto 1986
  • Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986
  • Lauri Jäntin säätiön palkinto 1988 (osuudesta Helsingin yliopiston historian 1640−1990 kirjoitustyössä)
  • Tieto-Finlandian kunniamaininta 1991 (Kuningatar Kristiina − aikamme eurooppalainen, -90, yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa)
  • Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2000